Mitä teen aina ja mitä teen silloin kun
Olen keski-ikäistyvä nainen, mutta tunnen itseni nuoremmaksi kun kutsun rutiineja rituaaleiksi.
Lauantai
Siivoan joka lauantai. Ensin syön aamupalan, sitten laitan päälle suosikkihömppäpodcastini ja alan siivota. Stoppaan podcastin imuroinnin ajaksi.
Siivouksen jälkeen käyn suihkussa, laitan pyykit koneeseen, puen ja menen lauantaimarkkinoille.
Sieltä ostan lähes aina samoja asioita: lehtikaalia, tilliä, salviaa ja portugalilaismummojen tekemiä hilloja ja paprikakastiketta. Niillä on maailman rumimmat Wordissa tehdyt etiketit mutta sisältö on kultaa.
Olen käynyt lauantaimarkkikoiden samalla kojulla niin monta vuotta että eräänä lauantaina kun olin yrttieni kanssa maksamassa, kojun vanha setä kysyi että oliko senhoran tarkoitus ostaa tilliä? Tämä kun on fenkoli.
Fenkoli yrttinä kun näyttää ihan samalta kun tilli. Ja olin flunssassa. Ja muuten vaan ei ollut aivot päällä.
Markkinoiden jälkeen menen kahville jonnekin ja sitten toisinaan haen eräästä kahvilasta kanelipullan jotta voin juoda pullakahvit vielä kotonakin.
Tulen kotiin. Ja en tee mitään. Vaeltelen puhtaassa kodissa teekupin kanssa, kastelen kukat, kuuntelen ehkä jotain toista podcastia…
Jonkin aikaa sitten tapaamani ihminen kysyi minulta mikä on suurin unelmani ja sanoin että omistaa koti, jossa olisi kiva kävellä ympäriinsä tehden juuri tuota ylläolevaa rutiinia.
Nihkeä olo
Aina kun minulla on epämääräisen nihkeä olo, teen seuraavan rituaalin:
Kotitreeni, esimerkiksi täältä. Treenin ajaksi laitan kasvonaamion.
Suihku (inkiväärin tuoksuinen suihkugeeli!)
Koko kropan rasvaus
Pehmeisiin kotivaatteisiin pukeutuminen (plyyssipaita!)
Muutenkin lähes aina kun tuntuu että aivot on jumissa ja mikään ei suju, urheilen. Joskus kaksi kertaa päivässä jos mikään muu ei suju, ajatellen että tämä on nyt sitten urheilupäivä, huominen olkoon se tehopäivä jolloin saan kaiken muun tehtyä.
Maailmanloppuahdistus
Muistan miten koronan aikaan aloin katsoa uutisia suomeksi. Siitä tulee jotenkin kotoisa lapsuusolo jolloin uutiset katsottiin joka ilta yhdeksältä.
Muutenkin kun tuntuu että maailma on sekoamassa, kuuntelen uutispodcasteja. On ihana kuunnella kun joku muu järjestää samoja ajatuksia minua parempaan järjestykseen. Ja se että sanotaan myös ääneen: elämme hulluja aikoja. Millaista onkaan jollakin historian kokeessa kahdenkymmenen vuoden kuluttua kun yrittää muistella mitä hullua tapahtui minkäkin vuonna tässä 2020-luvulla?
Ja kun mikään muu ei auta: teen ison kattilallisen savulohipastaa ja katson sen seurassa Seinfeldiä, vaikka sitten kolme tuntia. 90-luvulle pakeneminen auttaa aina. Samoin valojen sammuttaminen ja oven sulkeminen, jostain syystä.
Sinkkuelämä käy myös hyvin todellisuuspaosta.
Kun pelottaa
Aina kun pitää tehdä jotain jota on vältellyt kauan tai muuten vaan pelottaa sen tekeminen, hengitän syvään, kuuntelen tämän biisin ja ajattelen muita vahvoja naisia jotka ovat tehneet varmasti tätäkin pelottavampia asioita (hello portugalilaiseen verotoimistoon soittaminen, pahinta ikinä!) ja sitten vaan teen. Toimii (lähes) aina!
Maanantai
Aloitan maanantain työpäivän aina pesemällä kirjaimellisesti pöytäni. Pöydälle, joka toimii samaan aikaan työpöytänä ja ruokapöytänä, kertyy aina kaikenlaista tavaraa. Raivaan pöydän tyhjäksi, pesen sen pesusienellä ja siivousaineella, sitten asettelen vain oleelliset asiat siihen takaisin ja laitan kaiken muun omille loogisille paikoilleen.
Kun olen liian suomalainen
Olen asunut poissa Suomesta kohta kymmenen vuotta, mutta se suomalaisuus jossa ollaan aina täsmällisiä, ei ikinä katoa. Itseasiassa olen joka paikassa aina liian aikaisin, sillä katson google mapsistä kauan paikkaan kestää kävellä ja sitten kävelen omaa perusvauhtiani joka on tavallisen tallaajan hölkkäysvauhti ja olen liian ajoissa.
Nykyisin kun olen lähdössä johonkin, käytän viisi minuuttia siihen että viikaan kaikki sovittamani vaattet takaisin kaappiin, pyyhin tiskipöydän, suoristan sohvatyynyt ja heivaan roskapussin oven viereen odottamaan.
Silloin en ole liian ajoissa missään ja kotiinkin on kivempi palata kun ei ole kaaosta.
—
Saa vinkata jos on muita hyviä rituaaleja joista voisin ottaa oppia :)
Ihania rutiineja, erityisesti tuo lauantai! Kuulostaa juuri sellaiselta unelmien lauantailta... Itse jätän lähes aina ainakin yhden lampun päälle kotoa lähtiessä, joskus jopa musiikin soimaan, sillä mielestäni parasta on palata elävään kotiin.
Siis ihan mahtava tuo idea, miten et ole liian aikaisin joka paikassa😁 Muutenkin ihana juttu rutiineista 🙏